keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Kaakonkulman tietokirjailijat esittäytyvät: Tietotuuri-tapahtuma Kotkassa 17.9. - 22.10.2013

Eilen avattiin Kotkan kaupunginkirjastossa Tietotuuri-tietokirjallisuustapahtumasarja. Sen järjestävät yhteistyössä Suomen tietokirjailijat ry:n Kaakonkulman aluetoiminta, Kotkan kaupunginkirjasto ja Kotka-seura. Tavoitteena on tehdä tunnetuksi Kaakkois-Suomen alueen tietokirjailijoita. Näyttely on avoinna kirjaston aukioloaikoina.

Mukana ovat Antti Arponen, Liisa Avelin, Leena Griinari, Risto Hamari, Ulla-Maija von Hertzen, Pia Harjula, Jyrki Laukkanen, Olli Latva, Martti Linna, Hilkka Mattila, Marjatta Pasanen, Petri Pietiläinen, Terhi Pietiläinen, Sirpa Polo, Heikki Rytkölä, Kimmo Saarinen, Jaana Utriainen ja Seppo Vuokko.

Kotkan pääkirjastossa järjestettävän tapahtuman tarkoituksena on lisätä keskustelua paitsi tietokirjallisuudesta, tietokirjoittamisesta ja tietokirjailijan ammatista myös avata sekä taustoittaa ajankohtaisia aiheita tietokirjallisuuden kautta. Katso ohjelma.

Tekstejä kulttuurista


Kun kiinnostun, kirjoitan. Talouskouluaikainen opettajani ja kollegani, kotkalainen Ella Mussalo ehdotti 1980-luvun alussa yhteistä tutkimus- ja kirjaprojektia liittyen perinteisiin verkkopitseihin, joita hän oli pitkään tutkinut. Olin juuri valmistunut Fredrika Wetterhoffin kotiteollisuusopettajaopistosta ja täynnä intoa. Kirjamme sai nimekseen Kymijokilaakson verkkopitsit, ja se ilmestyi vuonna 1986 Kymenlaakson maakuntamuseon julkaisusarjassa.

Kun opetan, kirjoitan. Muistan opettajana turhautuneeni monisteiden tuhruiseen painojälkeen ja ajatelleeni: voisiko perusasiat koota selkeäksi ja käyttäjäystävälliseksi kirjaksi? Vuonna 1993 Opetushallitus julkaisi oppikirjani Kelkka, läppäkoukku, silmukka. Koneneulonnan alkeet. Kirja perustuu Haminan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa kehittämääni materiaalipakettiin, jota olin vuosien ajan muokannut ja jakanut opiskelijoille oppikirjan tapaan.

Kun opiskelen, kirjoitan. Vuonna 2005 valmistuin Helsingin yliopistosta kasvatustieteen maisteriksi pääaineenani käsityötiede. Käsillä tekemisen sukutraditioista laatimaani gradua en julkaissut. Parhaillaan viimeistelen Turun yliopistossa kulttuurihistorian väitöskirjaani, joka käsittelee karhulalaisessa Kåren Kellarissa koettua diskoyhteisöllisyyttä vuosina 1969–1979 ja 2000-luvulla. Jatko-opintojen aikana olen julkaissut pari artikkelia ja harrastanut verkkokirjoittamista. Tieteen yleistajuistaminen on tullut henkilökohtaisesti tärkeäksi tavoitteeksi. Tässä blogissani harjoittelen taitoa tiivistää tekstiä ja yksinkertaistaa joskus monimutkaisia asioita.

Kannustavilla äidinkielen opettajillani Salli Huotilaisella ja Eeva Saurilla on ollut ratkaiseva merkitys sille, että kirjoittamisestani tuli totta. Aluksi siinä yhdistyivät tuore opettajuus, innostus omaa alaa kohtaan, kiinnostus oppimateriaalien kehittämiseen ja tunne siitä, että oli jotakin annettavaa. Myöhemmin kirjoittamiseni on saanut uusia sävyjä.

Neljän vuosikymmenen aikana olen suunnilleen kymmenen vuoden välein löytänyt itseni uuden kiinnostavan projektin ääreltä. Kirjallinen tuotantoni on kirjavaa kansanperinteestä koneneulonnan kautta diskoyhteisöllisyyteen, mutta kun tarkkaan katsoo, sille löytyy yksi yhteinen nimittäjä: rakkaus kulttuuriin.

Julkaisut:

Avelin, Liisa 2010 (ei mukana näyttelyssä)
“Mission impossible? Oral historian and the blog.” Artikkeli konferenssijulkaisussa In Search of Voice: Oral History as Theory, Method, and Source. Toim. Gelinada Grinchenko & Natalia Khanenko-Friesen. Kustantaja Torgsin Plus, Kharkiv, Ukraina. ISBN 978-617-03-0173-4

Avelin, Liisa 2009
“Oral history & e-research. Collecting memories of the 1960s and 1970s youth culture”. Artikkeli teoksessa Oral History. The challenges of dialogue. Toim. Marta Kurkowska-Budzan & Krzysztof Zamorski. Studies in narrative 10. Kustantaja John Benjamin Publishing Company, Amsterdam, Netherlands. ISBN 978-90-272-2650-1

Avelin, Liisa, 2006 (näyttelyssä esillä tulostettu blogiaineisto, 804 sivua)
Disco Club Kåren Kellari -blogi (http://disco.kymp.net). Saatavana tutkimuskäyttöön: Avelin, Liisa: Kåren Kellarin merkitys: weblog-aineisto 2006-2007 [elektroninen aineisto]. FSD2333, versio 1.0 (2008-04-03). Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja], 2008.

Avelin, Liisa 1993
Kelkka, läppäkoukku, silmukka – koneneulonnan alkeet. Julkaisija Opetushallitus, Helsinki. Kustantaja Painatuskeskus, Helsinki. ISBN 951-37-0864-0

Mussalo, Ella & Avelin, Liisa 1986
Kymijokilaakson verkkopitsit. Kymenlaakson maakuntamuseon julkaisuja n:o 5. Kustantaja Kymenlaakson maakuntamuseo, Kotka. ISSN 0359-6958

3 kommenttia:

  1. Tietokirjoja Kotkasta pukka. Tämän päivän (ke 2.10.) Helsingin Sanomissa on sivulla B11 juttu Matti-Pekka Janhusen ja Heikki Kauppisen koostamasta ja kirjoittamasta Kotkan ja Haminan alueen kevyen musiikin historiikista. Tässä kopio jutusta, jos se tänne ongelmitta siirtyy. Kirjoittaja on Anna von Hertzen:
    ------------------
    "Olisi sinusta kelpo kansallisen tason mäkimies tullut", sanoi muusikkoJuha Vainio monesti ystävälleen Heikki Kauppiselle. Miehet tutustuivat toisiinsa nuorukaisina 1950-luvulla Kotkan Sapokassa mäkitornin juurella. Kauppinen hyppäsi 40 metrin mäestä, Vainio ihasteli maan pinnalla.

    Ei tullut Kauppisesta mäkimiestä, tuli muusikko.

    Nuoret miehet saivat yhdessä 1950-luvulla oppinsa kotkalaisesta merimiesravintola Fenniasta. Fennia oli jännittävä ja paheksuntaa herättävä jazzin tyyssija, joka veti muusikoita ympäri Suomea.

    Lava oli välillä niin täynnä innokkaita jammailijoita, että vakituinen bändi lähti suosiolla elokuviin.

    Kauppinen katselee kartanomaisen kotitalonsa terassilta merelle. Sisällä talossa odottelee klarinetin, pianon ja saksofonin joukossa tutuksi tullut kumppani – tietokone. Kumppani, joka on ajoittain kiristänyt Kauppisen hermot viulunkieliksi.

    Vainio on poissa, kuten moni muukin muusikkoystävä. Mutta mielessä he ovat, ja pian kansien välissä.

    Viisi vuotta sitten Kauppinen luuli menevänsä tavalliselle hammaslääkärikäynnille. Tuttu hammaslääkäri Matti-Pekka Janhunen ehdotti, että he tekisivät kirjan Fenniasta.

    Kauppinen innostui ja päätti kirjoittaa koko Kotkan ja Haminan kevyen musiikin historian. Mitä sitä pihistelemään.

    Kauppisen ei ole sittemmin tarvinnut tuumia, mitä sitä eläkepäivinään tekisi. Kaksikko keräsi lehtiartikkeleita ja teki kymmeniä haastatteluja. Kauppinen otti vastuulleen kirjoittamisen. Urakka on ollut valtava.

    Työtä ei ole helpottanut se, että Kauppinen oppi nuorena kauppaopistossa kirjoittamaan Remington-kirjoituskoneella. Siinä oli kirjaimet osin eri kohdissa kuin nykypäivän tietokoneessa.

    Viiden ja puolen vuoden urakka on vihdoin lopuillaan, sillä kirja on kohta valmis. Se alkaa 1870-luvulta, jolloin norjalaiset sahayrittäjät saapuivat Kotkaan. Patruunat järjestivät pursiseuroilla juhlia, joissa raikasivat valssi, polkka ja jenkka. Siitäkös kotkalaiset riemastuivat.

    "Historiankirjat kertovat, että lihavat, viinaan tottumattomat maalaistytöt nukahtivat tanssilattialle ja viettivät yönsä siellä palttoot päällä", Kauppinen sanoo.

    jatkuu


    VastaaPoista
  2. Hesarin stoori piti jakaa kahteen osaan, kun blogin sallima max merkkimäärä ylittyi.

    siis jatkuu tässä:


    "Kauppista auttaa hänen veitsenterävä muistinsa. Hän muistaa, mitä muusikot ovat tokaisseet eri tilanteissa. Esimerkiksi Juha VainionTulta päin -kappale sai alkunsa Lehmäsaaressa.

    Vainio keksi nuotion äärellä palokunta-aiheen ja runoili heti ensimmäisen kertosäkeen: "Mul on kylän suurin kypärä ja sain pisimmän letkun, sillä mä ruiskuttelen hetkun ketkun. . ." Levylle laulun sanat sittemmin muuttuivat.

    Nuori Vainio oli henkeen ja vereen jazzmies, joka ei voinut sietää iskelmiä. Hänen mielestään Kärki jaHelismaa olisi pitänyt kieltää lailla. Vainion pään sai kääntymään muusikkokaveri Keijo Laitinen, joka soitti Vainiolle gramofonilla hyviä iskelmiä ja näytti kuuluisien runoilijoiden tuotoksia.

    "Junnu kirjoitti Laitiselle kiitokseksi kappaleenVanha salakuljettaja Laitinen", Kauppinen sanoo.

    Myös monet muut Vainion kaverit päätyivät lauluihin, kuten KTP:ssä jalkapalloa pelannut ja valmentanutNestori Miikkulainen. Jopa Laitisen vene Jysky-Saara sai nimikkolaulun.

    Kirja vilisee tunnettuja nimiä, kuten Harmony Sisters, Veikko Lavi jaPertti Metsärinne. 1960-luvulla rautalanka ja rock alkoivat vallata lavoja, eikä nuoriso enää taipunut tangon, iskelmän ja valssin tahtiin.

    Kauppinen soitti tuolloin Pertti Metsärinteen yhtyeessä, ja orkesteri siirtyi musisoimaan hotellien asiakkaille. Siellä kelpasi vielä vakiotanssimusiikki. Kauppisen kirja päättyy näihin samoihin vuosiin.

    Lähes kuusisataasivuinen järkäle julkaistaan 27. marraskuuta Kotkan konserttitalolla järjestettävän konsertin yhteydessä.

    Kirjassa esiintyvät muusikot ovat jo iäkkäitä, ja monet heistä Kauppinen ehti haastatella aivan elämän loppusoinnuilla.

    "Olen kiitollinen siitä, että saan tuoda henkiin heidän juttujaan. Kirjan avulla heidät muistetaan."

    Sapokassa mäkihyppytornin paikalla virtaa tänään vesiputous."

    Hienoa, että näitä tulee. Pian tuon ajan kokeneita ja muistavia ei enää ole. Toivottavasti Kåren kellarin tarinakin saadaan joskus muodossa tai toisessa kansien väliin.

    toivoo

    VastaaPoista
  3. Kirjan julkaisukonsertti pidetään siis Kotkan konserttitalolla 27. marraskuuta 2013.

    VastaaPoista